lauantai 27. elokuuta 2016

Minivihreitä ja arvonta!

Ensimmäinen virallinenn syyskuukausi on aivan kulman. Kesän loppu näkyy valitettavasti jo keittiöpuutarhan salaattipenkissä. Oli aika kaivaa tykötarpeet esille ja kylvää minivihreitä. Olen jo niin tottunut siihen, että tuoreita versoja on käden ulottuvilla ympäri vuoden etten oikein osaa elää ilmankaan.


Olen minivihreiden suuri ystävä. Näiden kylvö ja kasvatus on vaivatonta ja helppoa. Erityisesti talven harmaudessa näiden suihkuttelu lievittää kasvatuksen kaipuuta. Aiemmin kylvövimma iski helmikuun paikkeilla. Pikkuhiljaa aloitin kylvöhommat aiemmin.  Nyt ihmettelen miksi ikinä en ole kasvattanut näitä aina. 


Minivihreille on monta nimeä. Tätä kutsutaan myös versokasvatukseksi. NelsonGarden myy reilun kokoisia siemenpusseja nimellä MicroLeafs. Pussit ovat käteviä siksi, että versokasvatukseen siemeniä kuluu paljon. Siemenet voi kylvää todella tiiviisti.


Valmiiden MicroLeaf-pussien lisäksi hommaan sopii kaikki vanhat siemenpussien jämät. NelsonGardenin valikoimassa on esimerkiksi herne, retiisi, auringonkukka, lehtikaali, sareptansinappi, kurkkuyrtti ja pak choi. Arvon edellä mainituista koostuvan seitsemän siemenpussin paketin. Siemenpussit ovat niin reilun kokoisia, että näillä pitäisi talvi pärjätä. 


Arvontaan voit osallistua blogissa ja Facebook-sivuillani.


Arvontaan voit osallistua seuraavasti:

* Liittymällä blogini lukijaksi / olemalla blogin lukija ja jättämällä viestin postauksen perään.

*Lisäarvan voit lunastaa blogini Facebook-sivuilla. Käy tykkäämässä sivustosta ja jätä puumerkki itsestäsi.

Arvonta alkaa NYT ja päättyy viikon päästä sunnuntaina 4.9.2016 klo 24. 

ONNEA ARVONTAAN!


perjantai 26. elokuuta 2016

Yllätysten satokausi

Kevät ja kesä menivät melkoisessa sumussa työmäärän takia. Kyllin moni kiinnostava projekti samaan aikaan takasi sen, että omalla pihalla menin melkoisella autopilotilla. Tai en ollenkaan. En todella ottanut stressiä omasta pihasta tänä kesänä.


Nyt niitä yllätyksiä alkaa paljastua. Kylvin keittiöpuutarhan täyteen melkoisella vauhdilla, ja unohdin kirjoittaa mitä mihinkin. "Jaa tällaisiakin" on käynyt mielessä melko monta kertaa, kun satoa olen nostanut. Porkkanat olivat jossain matkan varrella muuttuneet värillisiksi ja pyöreiksi. Isoin yllätys oli kuitenkin kurpitsa. En edes pidä kurpitsasta. Siellä se kuitenkin möllöttää ja kasvaa. Ehkä teen siitä lyhdyn.


Aurinkoista viikonloppua!

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Perunoiden parhaimmistoa

Elokuu on perunakautta parhaimmillaan. Satoa nousee varastoitavaksi asti. Eilen kasvulavasta nousi ison sinkkiämpärillisen verran 'Shetland Black' perunaa. Violettikuorinen peruna on veikeän näköinen. Maku on suhteellisen mieto ja koostumus jauhoinen. Purppurainen erikoisuus ei ehkä ole suosikkini erikoisuuksien joukossa, mutta ehdottomasti parhaimmistoa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan erikoisempia lajikkeita. Huonoon en ole törmännyt kertaakaan.


Perunalajikkeiden nimet ovat niin komeita, että niistäkin välittyy se, että joku on nimetessään todella arvostanut niitä. Ja ovathan nämä perunoiden ylhäisöä. Koristeellisuuden lisäksi minua viehättävät makujen vivahteet. Miten herkullinen voikaan olla tuttu peruna! Yhdestä siemenperusta saa noin pikkukattilallisen verran satoa. Peruna on helppo viljellä ja satoa tulee runsaasti. Oikea aloittelijan unelma.

Mukavaa loppuviikkoa!

maanantai 22. elokuuta 2016

Valloittavat daaliat

Kevään messuilla ja taimimyymälöissä katseeni hakeutuu aina daalioihin. Erityisesti nämä yksinkertaiset mignondaaliat ovat makuuni. Pastellinen liila-valko-vaaleanpunainen perennapenkkini oli enää vailla valkoisia daalioita. Koska tuurini on ollut sanoinkuvaamattoman surkea erityisesti messujen liljabingossa niin päätin ostaa daaliat taimimyymälästä.


Niin se loppukesä koitti ja huolella hankkimani daaliat aukesivat yksi toisensa jälkeen lähinnä vaaleankeltaisina. Oli sinne ikäänkuin säälistä yksi valkoinen mahtunut joukkoon. 


Mutta en voisi olla iloisempi. Tämä on taatusti kaunein keltainen kukka jonka olen nähnyt. Se on täydellinen pari liilalle. Hieman kylmä ja erittäin vaalea sävy on kaikkea muuta kuin perinteinen keltainen. Kun ensimmäiset pakkaset koittavat, aion nostan juurakot ylös ja vaalia niitä talven yli kevääseen.


Tämän kaunottaren haluan tavata myös uudestaan!

lauantai 20. elokuuta 2016

Kukoistava Kirsikkamäki

Kirsikkamäeksi kutsuttu pihamme sivu on vuodessa kasvanut jo täyteen kukoistukseensa. Viime kesänä perustettu alue paljastui odotettua isommaksi, kun aluetta hallinnut kurtturuusu sai väistyä. Istutin alueelle lähinnä muualta siirtämiäni pensaita ja perennoja. Niiden avulla valmiin ja kypsän näköistä jälkeä tuli hetkessä. 


Jätin selkeitä katteella päällystettyjä alueita ison perennaryhmän ja pensasryhmien väliin hoitoa helpottamaan. Olen taputellut itseäni olkapäälle kerralla kunnolla tehdystä työstä. Multaa on noin 50 senttiä isoissa alueissa, tyhjää tilaa peittää maisemointikangas ja kate. Kitkin tuntitolkulla aluetta ennen varsinaista perustamista. Kitkeminen ja leikkaaminen on ollut äärimmäisen helppoa. Rajalla on lukuisia erilaisia hortensioita ja purppuraheisiangervoja rentoina ryhminä. Kesän pastellinen ilme vaihtuu elokuusta eteenpäin mausteiseksi. Keltainen on taas tervetullut! 


Olen päässyt pihahommiin nyt päivittäin. Kyytiä ovat saaneet niin Kirsikkamäki, sora-alueet kuin sisääntulokin. Myös kanttausrauta on ollut kovassa käytössä. Elokuun ensimmäiset auringonsääteetkin yllättivät eilen. Oli tervetullutta vaihtelua tehdä hommia välillä ilman sadetakkia.


Aurinkoista ja leppoisaa sunnuntaita!

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Tomaattisadon salaisuudet

Maaliskuussa aloitettu tomaattiurakka huipentuu elokuussa satokauteen ja se palkitsee kotipuuthurin muhkealla tomaattisadolla. Eikä tarjolla ole mitä tahansa. Kaiken kirjavat ja kokoiset lajikkeet ovat jotain ihan muuta mitä kaupan hedelmä- ja vihannesosastolla on tarjota.


Tomaatin kasvatus on varsin helppoa, kun kasvarin suojiin on päästy. Muutama mutka on selätettävä sitä ennen. Sato alkaa valmistua jo sirkkalehtivaiheessa. Riittävä valo pikkutaimille on ratkaisevassa asemassa, kun isoa satoa havitellaan. Nuoret ja hontelot taimet tarvitsevat koulimisen omiin purkkeihinsa ja tukikepin, joka pitää taimen pystyssä kasvariin saakka.


Suosittelen lämpimästi varastolannoituksen ja tukemisen opettelua. Sato on selkeästi suurempi ja lannoitteen annostelu helpompaa, kun sen hoitaa istutusvaiheessa. Lue omat vinkkini tästä linkistä. Varastolannoituksen saanut tomaatti tarvitsee vain kastelua läpi kesän. Loppukesästä on aika riipiä lehtiä ja latvoa tomaatti. Silloin tomaatille annetaan rauha keskittyä sadon kypsyttämiseen. Turhat lehdet vievät vain energiaa tomaatilta siinä vaiheessa.


Jos joku harmittelee kasvarin puuttumista niin se on turhaa. Ei minullakaan oikeaa kasvaria ole. Tomaatit kasvavat GrowCampin lavassa, jossa on muovista tehty katos. Se takaa kasvarin kaltaisen pienilmaston kasveille. Osa tomaateistani kasvaa parvekkeella. Sinne olen valinnut avomaalle sopivan Red Alert-lajikkeen. Sato kypsyy himpun kasvarisatoa myöhemmin, mutta sitä tulee joka vuosi ja paljon!


Nyt keskityn urakoimaan näitä suuta kohti. Mukavaa loppuviikkoa!

tiistai 16. elokuuta 2016

Elokuun aikaan

Täällä ollaan palattu arkeen, jota rytmittää lasten koulunkäynti ja lähes jokailtaiset harrastuksiin kuskaamiset. Oma rytmini poikkeaa valtavirrasta siinä, että työtahtini rauhoittuu loppuvuodeksi samaa tahtia lehtien kellastumisen kanssa. On ihana vaan olla kotona, touhuta myös omia juttuja ja ottaa vastaan lapset koulusta. 


Omat jutut tarkoittavat maalitelaan tarttumista, käsitöitä, kukkakimppujen keräämistä ja puutarhatöitä. Vihdoin niitä ihan omia. Onneksi istutusaikaa on pitkälle syksyyn eikä kastelunkaan kanssa tarvitse olla niin tarkkana. 


Siitä puheen ollen... Pihahommiin!